Pst! Teksti aukeaa kokonaan, kun klikkaat otsikkoa 😊
Se tunne, kun aurinko paistaa aamulla ikkunasta sisään ja pikkuiset taimet tuntuvat hypähtelevän ilosta ruukuissaan (paitsi amppelimansikan taimet. En tiedä mikä niitä vaivaa…). Kärpänen pörrää hulluna ikkunaa vasten. Melkein voin kuulla sen parkuvan: ”päästä ulos, päästä ulos!” Ja minähän päästän. Suhteeni kärpäsiin on lämmennyt erään runoblogitekstini myötä. Voit lukea sen tästä.
Olen löytänyt ihanan metsän, missä valkovuokot kukkivat keväisin lainehtivina aaltoina. Yritin saada maalaukseen samanlaista tunnelmaa. Pyrin luomaan aamukasteista tuntua töpöttelemällä maalia paksulti foliopalloilla ja superlonin palasilla. Taustan ollessa vielä märkä muotoilin puiden runkoja ja oksia siveltimillä. Maalauksen viimeistely kesti useita päiviä, vaikkei se ole kooltaan kuin 31×25,5cm.
Tämä maalaus todisti itselleni, että akryylimaaleillakin voi hyvin käyttää impasto-tekniikkaa. Impasto on alun perin öljyväreillä käytetty tekniikka, jossa maalia lisätään paksulti jopa suoraan maalauspohjalle eikä pintaa ole tarkoituskaan siloitella. Akryylimaalin hyvä puoli on, että se kuivuu nopeasti. Joskus samainen asia on huono puoli, jolloin maaliin voi halutessaan lisätä kuivumisen hidasteita.
Tämän jälkeen rohkenen ottaa käsittelyyn toisenkin kanvaasin ja sanoa impastolle kyllä Työstän palettiveitsillä runsasta ja röpelöistä maalipintaa. Ehkä se tuo maalaukseen vielä enemmän kolmiulotteisuutta ja värisävyjen hienoja vivahteita. Impasto saattaa tekniikkana viedä maalauksiani enemmän naivistisempaan suuntaan. Saapa nähdä.
Galleriassa on joitakin uusia töitä. Käy katselemassa. Hyvää pääsiäistä! 💛